Ihana Fira – maailman kauneimman saaren pääkaupunki

Vaikka saariston reissulta on vielä useampi postaus kirjoittamatta, en millään malta olla nyt hetkeksi hyppäämättä Santorinin tunnelmiin. Toissa yönä tultiin kotiin noista kertakaikkisen upeista maisemista ja polte on kova päästä jakamaan niitä teidänkin kanssa! Aloitetaan jutut saaren pääkaupungista Firasta.

Takana hikinen matka ruuhkabussissa seisten, sitten ylös mäkeä polttavassa auringon paisteessa ja vielä vähän lisää hikeä. Ihanaa 😉 Kohta matka kuitenkin palkitaan, sillä ensin vastaan tulee ihanasti viilentävä tuuli ja heti perään aukeaa yksi kauneimmista maisemista, minkä olen ikinä nähnyt; Firan kaupunki ja näkymä Santorinin kalderalle. Tässä kohdin aloin vähitellen ymmärtää, miksi saarta usein sanotaan maailman kauneimmaksi!

Santorinin kaldera syntyi muinaisessa tulivuoren purkauksessa, jonka tuloksena suuri osa saarta katosi. Korkeimmillaan kalderan reunat ovat 300 metrin korkeudessa ja kooltaan se on 12 x 7 kilometriä. Kalderan reunalta löytyvä pääkaupunki Fira sijaitsee 300 metriä merenpinnan yläpuolella ja on 800 metriä leveä, joten huikeita maisemia siis riittää!

Tässä kalderaa ja Fira toisena päivänä mereltä käsin kuvattuna. Vähän perspektiiviä tuohon kaupungin korkeaan sijaintiin.

Olen aiemmin kirjoittanut jutun Dubrovnikista löytyvästä Buzan terassista ja sanoin sen olevan mun mielestä maailman paras terassi. Nyt kyllä löytyi sille selkeä voittaja; Kamenh Bar, jossa käytiin drinkeillä. Drinkit baarissa maksoivat noin 12 -15 euroa, mutta olisin maksanut enemmänkin sillä juoman lisäksi mä ajattelen maksavani myös elämyksestä; näköala oli kerrassaan upea! (Ja saman verran drinkistään saa pulittaa myös Miami Beachin Ocean Drivella.) Drinksut olivat myös kauniisti rakennettu, erittäin hyviä ja kunnon raaka-aineista valmistettuja, ei siis mitään valmiita sokerilitkuja. Suosittelen!

Santorinilla pysähtyvät Välimeren risteilijät ankkuroituvat Firan edustalle. Pienestä satamasta on kalderan huipulle 580 rappusta, jotka voi taittaa joko kävellen tai aasin kyydillä. Varsin hikistä hommaa, kuvittelisin. Vaikka vaihtoehtona on nykyään myös kaapelihissi, tasaiseen tahtiin aasit kuitenkin turisteja huipulle kuljettivat!

Vaikka meidän kaupungissa käydessä satamassa oli vain yksi isompi ristelijä, oli kapeilla kujilla silti melkoinen kuhina. Kaupunki on todella kivan näköinen, mutta pienille kujille mennessä tuuli taas lakkasi ja hiki virtasi entistä enemmän! Oikeesti aika rankkaa hommaa, huh! Risteilyvieraita voinee ainakin osin kiittää siitä, että Firassa on suhteellisen kivat shoppailumahdollisuudet.  Turistikrääsän lisäksi tarjolla on myös paljon laadukasta tavaraa. Me ei kuitenkaan kaupoissa juuri käyty, paitsi välillä hetken viilennystä ilmastoinnista hakien! Mutta jos saarella shoppailla haluaa, this is the place to be.

Me hengailtiin Firassa nelisen tuntia syöden, juoden ja maisemia ihaillen. Mukavaa olis ollut poiketa täällä toisenakin päivänä, mutta Santorinin kuumuus oli yksinkertaisesti sen verran armoton, että aikaansa oli parempi viettää veden äärellä. Firasta me jatkettiin matkaa samana päivänä vielä bussilla postikorttimaisemien Oiaan, josta lisää ihan kohta puolin!