-
Syö, juo, Vääksy!
Helou, helou! Täällä sitä ollaan taas – blogihistoriani toka pisimmän tauon jälkeen! Kiitos tietysti koronan ja reissuttomuuden… 🙁 Mutta eipä tässä vaivuta enää synkkyyteen vaan valmistaudutaan todennäköisesti jälleen yhteen kotimaan parhaista matkailukesistä! Tätä silmällä pitäen juttuideoita on varastossa yksi jos toinenkin, mutta aloitetaan kuitenkin sillä rakkaimmalla. Eli kotipaikalla Vääksyllä. Toivon ihan super kovasti, että moni teistäkin tulee viimeistään tänä kesänä tännekin. Jos korona ja rajoitukset suovat, juhlitaan täällä tänä kesänä vähän isommin Vääksyn kanavan täyttäessä huimat 150 vuotta. Nyt, jos koskaan, kannattaa siis poiketa! Tällä kertaa postauksen aiheena on Vääksyn ravintolat ja kahvilat, sillä kukapa meistä ei reissuillansa hyvää ruokaa ja juomaa kaipaisi. Ja täällä meillähän sitä piisaa! Olitpa sitten…
-
10 vinkkiä ihanaan kesä-Vääksyyn
Edit 30.5.2021 pävitetty vanhentuneita tietoja. Blogiani aiemmin seuranneet tietävät, että asustan tätä nykyä Vääksyssä, ja että paikka on vienyt sydämeni ihan täysin. Jossain kohti olen myös ”uhonnut”, että aion saada kaikki lukijanikin käymään täällä ja nyt on vihdoin tullut aika houkutella teitä tänne täällä bloginkin puolella! (Somekanaviani seuraavat kun ovat saaneet osansa tästä minun Vääksy hehkutuksesta jo moneen kertaan!) Asikkalan Vääksy sijaitsee Päijät-Hämeessä, Vesijärven ja Päijänteen välissä, reilut 20 kilometriä Lahdesta pohjoiseen. Helsingistä ja Tampereelta matkaa kertyy kummastakin 130 kilometrin verran. Eli täällä ollaan, hyvin kohtuudella saavutettavissa! Vääksyn ehdoton sydän on upea Vanha Vääksy, jossa itsekin olen saanut kunnian asustaa vajaat kaksi vuotta. Parhaillaan meillä itsellämme on menossa toinen kesä tässä…
-
Takana vuosi vääksyläisenä – täällä olen onnellinen!
25.11.2017 eli päivälleen tasan vuosi sitten muutimme maallisen omaisuutemme Asikkalan Vääksyyn. Olemme alunperin lahtelaisia ja kumpikin asuneet tuossa kaupungissa melkein koko ikämme. Vuonna 2011 muutimme Lahdesta naapurikuntaan Hollolaan ja viihdyimmekin uuden karheassa rivitaloasunnossamme usean vuoden vallan mainiosti. Mutta jotain kuitenkin aina puuttui. Niin kiva kuin tuo kotimme olikin, ei sen lähettyvillä ollut mitään. Ei siis oikeasti yhtään mitään, ainakaan näin lapsettomalle pariskunnalle. Koirien kanssa kiersimme käytänössä samaa pientä lenkkiä useita kertoja päivässä – viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Kävelyetäisyydellä kodista oli ainoastaan Sale. Jep… Mukavan rauhallista tuolla toki oli, mutta kuusi vuotta riitti meille. Elämä tuolla oli lopulta oikeastaan hyvin tylsää. Kaipasimme ihmisiä, terassia jolle kävellä iltaa istumaan, ravintolaa jonne…
