Istun hienoimmassa hotellin yleisessä vessassa, jossa koskaan olen ollut. Olen juuri rapsutellut viimeisen kerran linnan ihanat irlanninsusikoirat ja tiedän, että ennakkoon tilattu taksimme takaisin Galwayhin tulee noutamaan meitä hetkenä minä hyvänsä. Viivyn vessakopissa, koska kyyneleet nousevat silmiin ihan väkisin. Itkettää, koska en haluaisi lähteä tästä ihanasta linnakuplasta, ja toisaalta myös siksi, että olen niin älyttömän kiitollinen siitä, että tämänkin elämyksen sain kokea. Olen vähän liikuttunut myös siitä, että linnaloma oli myös miehelleni huikea kokemus, sillä olimmehan tulleet linnaan juuri hänen viisikymppisiään juhlistamaan ja tämä oli minun lahjani hänelle. Olin onnistunut valinnassani. Tässä kohdin takana oli yksi parhaimmista lomista ikinä. Ja ihan varmasti yksi suurimmista elämyksistä ikinä. Vaikka itse olenkin vannoutunut…