Päiväretki Hvarin ja Bracin saarille

Kroatiaan kuuluu yli tuhat saarta ja helpon päiväretken päässä Makarskan Rivieralta ja Splitistä näistä ovat mantereellekin näyvät kauniit Hvarin ja Bracin saaret. Kun kuulimme että pääsisimme myös Igranesta (kylä, jossa majoituimme) tälle reissulle helposti, ei lähtöpäätöstä tarvinnut kovin kauaa miettiä – tottakai me lähdetään! Päivä merellä ja kauniilla saarilla, siinä lomapäivä parhaimmillaan!

Igranesta saariretken voi ostaa esimerkiksi hotellista oppailta tai sitten kylän omasta Dalmatina matkatoimistosta . Me valittiin tälle retkelle jälkimmäinen vaihtoehto ja saatiin ihan älyttömän hyvää palvelua! Ja sama retki, mutta eri laivalla, paljon halvemmalla. Yhtään en muista tuon toimiston ystävällisen miestyöntekijän nimeä, mutta me kutsuttiin häntä oman porukan kesken Adamiksi, kun hieman Adam Sandlerilta näytti. Olkoon tyyppi siis tässäkin postauksessa ’Adam’!

Meidän retkipäivä starttasi klo 7.50 Igranen ruokakaupan edestä. Tuolla Adam meitä jo odotti ja heitti meidät omalla autollaan läheiseen Podgoran kylään, jonka satamassa laiva odotti. Matkalla kysyimme Adamilta, tuleeko laivalle paljon muita retkeläisiä, ja tähän mies vastasi, ettei sillä ole väliä, koska me ollaan paikalla ekana ja saadaan valita, missä halutaan istua. Hah! No tosiaan, ekana paikalla oltiin, sillä varsinainen retki alkaa vasta Makarskan kaupungista, ja me siis päästiin laivan kyytiin jo yhtä satamaa ennen muita. En valita. Kasin pintaan Adam sitten jätti meidät laivan miehistön huomaan, sanoi moikat ja lupasi jälleen illalla olla meitä Podgorassa vastassa ja kyyditä takaisin Igraneen. Go Adam!

Podrogan kylä muuten näytti todella kauniilta ja tässä muutama otos tuolta satamasta. Täällä kannattaa varmasti piipahtaa muutenkin!

Laivamatka Podgorasta Makarskaan kesti puolisen tuntia ja tämä meidän pieni privaatti merimatka sujui leppoisasti upeita maisemia ihaillen. Makarskan satamassa katsoimme, kun samana päivänä olleen matkatoimiston retken reissaajat astelivat omaan purteensa. Joo, olihan heidän laiva jonkin verran hienompi, mutta ihan tupaten täynnä. He myös olivat taittaneet matkan Igranesta bussilla, kun me päästiin pieni matka autolla ja sitten jo laivalla. Eikä tässä sinällään mitään, mutta tuon Igranen kylän sijainnista johtuen, me saimme tällä reissulla istua bussissa enemmän kuin tarpeeksi ja siksi kaikki bussimatkustamisen välttäminen oli pelkästään plussaa. Entä ketäs me sitten saatiin seuraksi omaan paattiimme? No yllättäen ryhmän suomalaisia eläkeläisiä Mainio Matkoilta! Hih! Mainiomatkaajia liittyi seuraamme varmaankin suunnilleen parisen kymmentä eli varsin väljästi saimme paatillamme kuitenkin matkustaa. Ja saatiinpa sitten reissuun myös suomenkielinen opaskin, ja vaikkei meillä tuolle tarvetta ollutkaan, niin hyvää huolta hän meistäkin kuitenkin piti!

Ysin pintaan meillä sitten oli kaikki retkeläiset kyydissä ja merimatka Makarskasta kohti Hvarin saarta ja Jelsan kaupunkia alkoi. Heissan Makarska!

Laivamatka Makarskasta Jelsaan kesti parisen tuntia. Matkan alkuun miehistö tarjoili lasilliset paikallista rakia, joka tosin maistui melkoiselle myrkylle! Mutta kivasti tuo lämmitti vielä vähän viileässä aamussa ja kaikki näyttivät juovan kuppinsa tyhjäksi aina iäkkäintä mummua myöden! Tarjoilun jälkeen laivan baari oli auki ja muutamat oluetkin tuossa ehdittiin hyvin nauttia! (Paikallista valkkaria ei muuten kannata tilata, se jäi juomatta.)

Jelsa on pieni rannikkokaupunki keskellä Hvarin pohjoista rannikkoa. Perillä meillä oli aikaa olla reilun tunnin verran ja siinä ajassa ehdittiin tehdä pikainen kierros pienillä kujilla, piipahtaa parissa kaupassa ja istua hetki terassilla tunnelmaa aistimassa. Jelsa oli oikein viehättävän näköinen, mutta eipä tuosta lyhyen pysähdyksen perusteella oikein muuta kerrottavaa ole. Mutta kiva oli täälläkin käydä!

Jelsasta merimatka jatkui kohti Bracin saarta ja sen eteläosassa sijaitsevaa Bolin kaupunkia. Heti tämän taipaleen alkuun saimme nauttia retken hintaan kuuluneen lounaan, johon kuului valinnan mukaan kalaa tai kanaa sekä leipää ja paikallista punaviiniä. Kala maistui hyvin, kuin myös kana. Punaviini upposi hieman valkoista paremmin, muttei sitäkään kyllä hyväksi voi sanoa.

Bracin saarella meillä oli aikaa olla parisen tuntia. Bolin satama alue näytti todella viehättävältä ja tuolla olisi ollut ihana viipyä pidempäänkin. Tästä paikasta jäi heti fiilis, että tänne haluamme vielä palata!

Tällä kertaa me kuitenkin otimme suunnan heti kohti Zlatni Ratin rantaa, joka lienee Kroatian kuuluisin ja tuttu monesta maan mainoksesta. Bolista tuonne rannalle on matkaa kolmisen kilometriä ja matkan voi taittaa joko jalan, vesitaksilla tai sitten ihan tavallisella taksilla. Me menimme kävellen, jotta näimme samalla paremmin paikkoja. Bolista rannalle on helppo löytää, sen kun vaan kävelee rantakatua suoraan eteenpäin ja lopulta päätyy rannalle. Näin toukokuun alussa Kroatiassa oli turistien suhteen vielä melko hiljaista ja näin oli myös Zlatni Ratin rannalla. Tilaa riitti eikä monien muiden näkemieni valokuvien ruuhkasta ollut vielä tietoakaan. Uimaan olisimme hyvin ehtineet, mutta sen verran kylmää tuo vesi vielä oli, ettei oikein houkutellut. Palveluita rannalla näytti tähän aikaan vuodesta olevan ruoka- ja juomakojuja sekä varsin mukavan näköinen rantabaari. Ja jos joku siellä nyt ihmettelee, mikä ihmeen kuuluisa ranta tämä muka on, niin tässä vielä linkki googlen kuvahakuun, joka valaissee asiaa paremmin. Useinhan tämä ranta kun on kuvattu ilmasta käsin ja siten hieman eri näköinen.

Koska meitä ei tässä kohdin rannalla pötköttely sen kummemmin innostanut, oli ranta suhteellisen nopeasti tsekattu ja tietysti kuvattu. Ajatuksena meillä oli ottaa pikaisesti taksi alle ja ehtiä vielä Bolin satamaan terasille. Mutta. Yhtään taksia ei näkynyt mailla halmeilla, ei vedessä eikä maalla. Tovin odottelun jälkeen ei auttanut muu kuin lähteä kävelemään takaisin ja aikaa tähän kului sen verran, ettei terassille enää ehditty. Eli vinkiksi teille muille – jos haluatte vastaavalla retkellä nähdä sekä rannan että viettää aikaa itse kaupungissa, ottakaa varman päälle ja menkää rannalle taksilla ja kävelkää sitten takaisin päin.

Bolin pysäkin jälkeen alkoi sitten tämä retki olla pulkassa varsinaisten kohteiden suhteen ja edessä oli parin tunnin venematka takaisin Makarskaan, jossa oltiin kuuden maissa illalla. Mekin päätettiin jäädä kyydistä pois jo tuolla ja pyysimme laivan miehistöä soittamaan Adamille, ettei hänen tarvitsekaan meitä noutaa. Viesti oli mennyt perille ja retken kuulumiset vaihdettiin Adamin kanssa sitten seuraavana iltana Igranen satamassa törmätessä. Kerrottiin, että hyvä retki oli ja ehdottomasti kannatti lähteä!

Ja vielä tähän loppuun huomautus, että vaikka tässä postauksessa reissuun lähdettiin Igranesta käsin, on vastaavia retkiä saatavilla varmasti muistakin Makarskan Rivieran kylistä ja Splitistä. Lisäksi saarille pääsee myös omatoimisesti lautoilla. Että eikun mars vaan merelle ja saarille!

Pysy matkassa mukana
Facebook I Instagram I Twitter